perjantai 27. maaliskuuta 2009

Joulukarkit 18.12.08

Varhaisen ruoanlaiton kerhon blogi raahaa kolme kokoontumiskertaa jäljessä kiitos päivittäjän muiden kiireiden. Aloitan kiinniotan joulukarkkikerrasta 18.12.2008.

Joulumakeisia kokoonnuttiin valmistamaan Kirsin luokse Viikkiin, paikalla olivat Kirsi, Jenni, Ahti, Leena, Päivi, Rakka ja koira-apulainen. Kirsi tarjoili karkinvalmistuksen tukevoittamiseksi uuniohrapuuroa. Reseptilistalla oli:
-pikatryffeleitä
-puolukkamarmeladia
-mantelinameja
-kinuskia
-maustettua punaviiniä

Nopeat tryffelit
n. 20 annosta


120-150 g tuorejuustoa
300 g siivilöityä tomusokeria
60 g jauhettua mantelia (saattoi mennä enemmän)
220-250 g tummaa suklaata
1 rkl tummaa rommia tai brandya

päälle:
kaakaojauhetta, kookoshiutaleita ja/tai strösseliä

Pehmitä juusto kulhossa vatkaten, lisää vähitellen sokeri ja mantelijauhe. Sulata suklaa, sekoita joukkoon rommi tai brandy, lisää juustoseos nopeasti sekoittaen. Pyörittele tasainen seos pieniksi palloiksi ja kieritä kaakaossa, kookoshiutaleissa tai strösselissä. Pane pallot vuokiin ja jäähdytä hyvin ennen tarjoilua.
Resepti: Michalski, Cocktaileja ja pikkupaloja

Käytimme brandya, jonka sekoittaminen jähmetti suklaan sulamisprosessin täysin: kuulemma alkoholin lämmittäminen auttaisi tähän ongelmaan. Tryffeleistä tuli tosi makeita ja tosi hyviä.

Mantelinamit

4 dl manteleita
2 1/2 dl ruokokidesokeria
3/4 dl vettä
pisara hunajaviinietikkaa

Levitä mantelit tasaiseksi kerrokseksi leivinpaperilla vuoratun astian pohjalle. Laita kattilaan sokeri, vesi ja etikka. Kuumenna hiljalleen kunnes seos saa kauniin värin, n. 20 min. Kaada seos mantelien päälle, anna jähmettyä.

Tämän reseptin noudattaminen tuotti mantelisokerifrisbeen, josta pystyi kyllä lohkomaan varsin herkullisia paloja. Pohdittiin mahdollisuutta laittaa mantelit kattilaan ja sekoittaa ne siellä sokeriseokseen.

Puolukkamarmeladi

1 l puolukkamehua
9-10 dl sokeria
4 rkl agar-jauhetta
pinnalle hienoa sokeria

Mittaa mehu ja sokeri kattilaan, kuumenna kiehuvaksi. Ripottele agar-jauhe kiehuvaan mehuun koko ajan sekoittaen, keitä parin minuutin ajan. Vuoraa vuoka voi- tai leivinpaperilla, kaada marmeladi vuokaan ja anna jäähtyä. Leikkaa hyytynyt marmeladi paloiksi ja pyörittele sokerissa.

Käytimme osin valmiiksi sokeroitua mehua, joten sokeria laitettiin vähemmän kuin ohjeessa. Marmeladista tuli hyvää, puolukka on kivan kirpakkaa sokerin vastapainoksi. Marmeladi ei kuitenkaan missään vaiheessa hyytynyt niin paljon, etteikö sitä olisi ollut luontevampaa syödä lusikalla kuin paloina.

Kinuski

2 1/2 dl kermaa/maitoa
1 1/2 dl sokeria
1/2 dl siirappia
1 tl vanilliinisokeria

Sekoita kermamaito, sokeri ja siirappi paksupohjaisessa kattilassa. Anna kiehua n. 40 min silloin tällöin hämmentäen. Jäähdytä sekoittaen, älä raaputa, ettei kinuski karamellisoidu. Lisää vanilliinisokeri. Voitele leivinpaperi, kaada vuokaan, jäähdytä. Leikkaa paloiksi.

Kinuskia tehtiin suoraan tupla-annos. Siirappia ei ollut, joten se korvattiin samalla määrällä sokeria. Kinuskin valmiuden tarkistamiseen oli olemassa jokin kikka, jonka olen unohtanut. Tämä kinuski ei koskaan hyytynyt, vaan pysyy jääkaapissakin lusikalla syötävän pehmeänä.

Viini: Duca di Camastra Nero d'Avola, Sisilia 2007

1. maustamiskerta, perinteisesti

pullo punaviiniä
5 kpl kanelitankoja
n. 25 kpl mausteneilikoita
6 kierrosta mustapippurimyllystä
maustemitallinen muskottipähkinää
n. 4 rkl hunajaa

Ihan hyvää, tavallista mausteviiniä.

2. maustamiskerta, uuden maailman makuja

pullo punaviiniä
3/4 tl melko mietoa chilijauhetta
2 tl kaakaojauhetta
5 kpl kanelitankoja uudelleenkäytettyinä

Viini oli hyvää, vähän erilaista, ja siinä oli kevyesti lämmittävä chili-jälkipotku. Jälkikäteen pohdittiin, että inkiväärin tai pippurin lisääminen olisi voinut parantaa makua.

---

Karkeista tuli makeita ja hyviä, vaikka hyytymisen kanssa olikin ongelmia ja talon jokainen kattila oli keittelyiden jäljiltä sokerimassan peitossa. Toisin kuin ruokakerhossa muuten, kaikkea valmistettua ei syöty paikan päällä vaan sen poiskuljettamiseen tarvittiin pakasterasia jos toinenkin.

1 kommentti:

sielunlintu kirjoitti...

Kinuskin testaamisen kikka on se, että massasta tiputetaan muutama pisara kylmään veteen. Massa jähmettyy ja siitä voi tunnustella, kuinka kovaa tai pehmeää keitos tulee olemaan.

Itse olen keittänyt litraa kermaa pari tuntia, jolloin siitä tuli sopivan pehmeää sekä leikattavaksi että sormin syötäväksi. Eräs tuttu onnistui kyllä lähes pilaamaan kinuskierän, kun ei ymmärtänyt ohjetta "keitetään hiljaisella tulella" vaan käänsi levyn suoraan vitoselle. No, pystyi niitä karkkeja silti vielä imeskelemään, jos sai lohkottua paloja irti.

On muuten hieno blogi, odotan innolla, mitä tänne tulee! Saa nähdä, pääsenkö tapaamisiinkin jossain vaiheessa.